Eiliset tekstit, ja mikä harmillisinta Mirjan hyvä kommentti, olivat häipyneet ties minne. Laitoin illalla kuvia mukaan enkä sitten ilmeisesti tallantanut ja näin kävi.
Siis Janna Rantalan blogeista oli kysymys.
http://olotila.yle.fi/perhe/vanhemmuus/lastenpsykiatri-janna-rantala-oikean-elamantavan-saannoista
ja
http://olotila.yle.fi/perhe/vanhemmuus/lastenpsykiatri-janna-rantala-salaisuuksista-ja-molaytyksista?ref=leiki-ot
Mietintään tuli, mitä salaisuuksia ja kaappien kätköjä voi lapsille kertoa. Onko haittaa, että ihannekuvat murenevat ja totuus tiedetään. Lapset ovat niin ehdottomia, että voi olla murskaavaa saada tietoon että rakas ihminen ei olekaan kaikkien mielestä niin ihana. Aikanaan voi oppia, ettei kukaan ole täydellinen. Parhaiten sen oppinee, jos on havaintoja omasta suuresta epätäydellisyydestä.
Muistan, miten joku sanoi minulle, että isä joi aika paljon. Siitä jäi paha mieli, varsinkin kun tuntui että sanomisessa oli tahallista ilkeyttä. Toisaalta voi perheiden salaisuuksista olla liikkellä huhuja, vääriä tietoja, vihjauksia, jotka saattavat ahdistaa pahemmin kuin totuus. Olisi hyvä, jos itse voisi käsitellä erimielisyyksiä ja ongelmia sortumatta marttyriuteen tai raivoon.
Eilen lapseni sanoi "minulla ei ole mitään oikeuiksia tässä talossa, vaikka ole täysi-ikäinen"
Kiitos mielenkiintoisista linkeistä. Kumpikin Janna Rantalan teksteistä jäi ajatuttamaan. Meidänkin perheessä pelataan paljon;Afrikan tähteä ja muutakin. Mielestäni loistavaa ajanvietettä. Harvoin tulee ajatelleeksi mitä kunkin pelaajan pelitapa kertoo heistä itsestään. Meillä välillä tunteet kuumenevat pelin tiimellyksessä, pelaaminen on hyvä tapa opetella häviämistä, kaiken muun ohella. Salla laskee jo sujuvasti seteleitä :)
VastaaPoistaNyt joulun alla pohditaan ostettaisko jokin uusi perhepeli, mutta kyllä toi Afrikan tähti on ollut vuodesta toiseen kestosuosikki, muita pelejä tulee ja menee.
Olit taas lisännyt upeita kuvia. Ja noi lumihiutaleet ikkunoissa ovat vuosi vuodelta taidokkaampia.Vaikka juuri oltiin käymässä, tulee haikea ikävän tunne, kun katselee blogin kuvia.