Captivum solve Israel,
Qui gemit in exilio,
Privatus Dei Filio.
...
Veni, veni, Rex Gentium,
Veni, Redemptor omnium,
Ut salvas tuos famulos
Peccati sibi conscios.
http://www.youtube.com/watch?v=xRi1GDoaQu4
kuunnelkaa vaikka täältä
Tänä aamuna hartaissa sävelissä ihana kutsu adventin viettoon
Lunta syöksyy vaakatasossa. Turvallista matkaa kaikille teillä liikkujille. Pienille ja suurille matkaajille liukkailla teillä.
Eilen huomasin taas, miten iltapäivän klo 5:n alakuloisuus pyrki päälle. Pimenevässä iltapäivässä on aina ollut mielestäni jotain surullista. Ihmiset kiirehtivät väsyneinä hakemaan lapsia päiväkodeista, menevät ostoksille. Väsyttää, pitäisi saada ruokaa, tekisi mieli vain päästä nukkumaan. Kodit ovat erilaisia, kylmiä tai lämpimiä, rauhaisia, väkivaltaisia, tyhjiä tai täysiä. Työpäivä on ohi tai toisilla ei alkanutkaan. Kuitenkin yksi päivä melkein illassa ja ohi. Pimetessä ikkunoista loistavat valot houkuttelevat kurkistamaan sisään. Yksinäisyyden, ulkopuolisuuden, kodittomuuden ajatteleminenkin tuntuu musertavalta. Ehkä surumielisyys on vain minun sisälläni. On aina ollut riippumatta siitä olenko ollut yksin tai yhdessä. Huolimatta siitä, että olen etuoikeuttuna menossa ihanaan kotiin. Viime päivinä pimeys on tuntunut musertavalta. Ehkä lumi nyt auttaa meitä "raskassoutuisia".
(Kuva työkaverini ottama)
en tiedä miksi fontti vaihtelee, vaikka en haluaisi
VastaaPoistaKaunis, jouluinen kuva. ALAKULO on vallitseva olotila täälläkin. Tosin se heti helpottaa, jos aurinko sattuu pilkahtamaan, mitä ei ole paljon tapahtunut. Pimeys liittyy hämärän kautta pimeyteen. Olen varsinainen märyleili nykyään: jos kuulen kaunista musiikkia, itken. Jos katson vanhoja kuvia, itken. Jos luen muuta kuin asiaa, itken. Jos ajattelen läheisiä (joista kenellekään ei kuulu katastrofaalista), itken. Mitähän tästä tulee? Töissä en tosin vetistele enkä muutenkaan ihmisten ilmoilla.
VastaaPoistaTäällä lentää lunta vaakatasossa vasta nyt iltapäivällä. Koulun vierestä kaatui iso mänty kahden auton päälle. Kauhistelemme töissä hirmutekoa tässä lähellä: terveydenhoitaja tapettiin kotikäynnillä vauvaperheessä. 6-viikkoinen vauva ja sen äiti olivat läsnä, kun isä teki selvää terveydenhoitajasta ja sitten itsestään.
Itkijänaisia tarvitaan. Minulle tulee itku kurkkuun myös aivan älyttömistä, naiiveista asioista. Siis älyttömiä asioita ei tietenkään ole esim. lapsen sairastuminen tai kuolema, mikä itkettää, mutta myös sellaiset sentimentaaliset lehtijutut tai pelkästään jotkut sanat, jotka koskettavat ehkä jotain piilossa olevaa syvätunnetta.
VastaaPoistaTuo murha järkyttää. Lapseni, joka on töissä huoltoalalla, sanoi että on sellaista väkivallan uhkaa, jota kaikki viranomaiset pelkäävät. Mitään ei voi tehdä, ennen kuin väkivalta toteutuu. Sitten mahd. vankilareissun jälkeen alkaa sama uudelleen.
Just sellaiset älyttömät asiat itkettääkin.
VastaaPoista